21. vuosikerta!

2019. Helmikuu.


Olli Lindholm viimeisenä elinpäivänään: "En pysty rauhoittumaan".
Iltalehti. Viihde. Haastattelu Satakunnan Viikko-lehdestä. Kuva torstaina 21.02.2019 klo 10:29. Pertti Manninen.

2019. Helmikuu.


Närhiä.
Kirkkonummi. Björkdal. Maanantai 18.02.2019 klo 15:10.
Pertti Manninen. Isonna!

Saamelaisten kansallispäivä. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Mielipidekirjoitus vuodelta 2017. LUE!

Lauantai. Saamelaisilla syvä epäluottamus valtiovaltaan totuus- ja sovintokomission muodostamisessa. Kuvasarja

2019. Matti on poissa.
Pertti Manninen,

Arkisto 2004. Taas Mattia viedään. Lue!
Vertaa kahta showta keskenään: Matti Nykänen ja Anne Brunila.

2019. Erosta sovittu aikaisemmin. Lue!
2019. Komentaja väittää, ettei ole tutkittu. Lue!
2018. Ylipäällikön mitta täyttyi. Lue!
2017. Komentaja antoi väärää tietoa. Lue!

Presidentin kanslia.

Suomessa 2018: Presidentti palkitsi linnakundin korkeimmalla kunniamerkillä. Tapaus Antti Aarnio-Wihuri. Lue!

Torstai. Iltalehtien otsikoita: Asumisen kalleus, Kurttilan taksimatkat ja presidenttiparin kuulumiset sekä joku arvattava. Kuvasarja

Sunnuntai. Äidin ja isän ja isänisän ja isänäidin haudalla Helsingin Malmin hautausmaalla. - Mummin ja papan haudalla. Kuvasarja

Perjantai. Facebookin vastauksia kysymyksiin vaaleihin vaikuttamisesta ja vastuusta. Kuvasarja

2018: Ministeri Anne Berner ei valvonut. Hurmahenkisyyttä tietojen luovuttamisessa.
Lue!

Arkistokirjoitus 9 vuoden takaa. Nyt oikeuden määräämässä muodossa:
Hyvän ja pahan kosketus. Lue!

Yhteys - Dilemma -
NETTISANOMAT-PERHEEN KÄVIJÄTILASTO:
150560 eri käyntiä tammikuussa 2018.

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."

01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan", tulossa ja sarjasta "Puu eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina", tulossa.

Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä.

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta, kirjoittavat Elli Ahonen ja Anja Lehtonen.

Vanhuspolitiikkaa ja vanhusten palveluja koskevia strategioita on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja on syytäkin tehdä. Ohjelmissa painotetaan kaikkien hallintokuntien vastuuta ja korostetaan kotihoidon ja palvelujen laatua. Mutta onko vaarana, että riittävän korkealta katsottuna kaikki kissat näyttävät harmailta”?

Vastaako vanhustenhuolto enää arkipäivän tarpeisiin?

Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta.

Itä-Suomen lääninhallituksen tekemien selvitysten mukaan päivittäistä apua tarvitsee kuitenkin jopa 30 prosenttia yli 75-vuotiaista ja 50 prosenttia yli 85-vuotiaista. Nyt apua saavat pääasiassa henkilöt, jota ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua runsaasti. Päivittäisen kotiavun saanti edellyttää usein myös, että vanhus muuttaa asumaan taajamaan.

Vanhusten kotihoidosta puuttuu intensiivisesti toteutettu kuntouttava työote, joka auttaisi vanhusta suoriutumaan kotona ja hidastaisi hänen kuntonsa heikkenemistä.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan asiakkaan yksilöllistä avuntarvetta niin, että hänen turvallisuuden tunteensa vahvistuisi. Palvelu paranisi, jos työntekijät olisivat pysyviä, jos heillä olisi yhteneväinen käsitys työstä ja sen tavoitteista ja jos sovittuja käyntiaikoja noudatettaisiin.

Kotihoidossa työ rajataan kuitenkin niin tiukasti, että asukas voi jäädä viikoiksi suihkuttamatta, kun viesti työntekijältä toiselle ei siirry. Työn sisällöksi ehkä hyväksytään vain pieni osa asiakkaan tarpeista ja hänen toivomansa palvelukokonaisuus on vain tekstinä hyväksytyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Kiireisen kotihoidon työntekijän tehtävä on antaa asiakkaalle perushoito, mutta ei enää siivota, huolehtia hänen puhtaudestaan, monipuolisesta ravinnostaan, ulkoilustaan tai seuran tarpeestaan.

Niitä varten ovat yksityiset siivousfirmat, pyykkipalvelut, ateriapalvelut ja ystäväpalvelu, joiden yhteysnumeroita asiakkaalle annetaan. Markkinahintaisten palvelujen käyttö jää kuitenkin usean vanhuksen osalta vähäiseksi, koska pienin eläke ei niihin riitä tai vanhus ei enää kykene ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.

Kunnissa tulisikin räätälöidä asiakkaalle hänen maksukykyynsä suhteutettu palvelukokonaisuus ja varmistaa yhteys eri palvelujen tuottajiin.

Vähintäänkin sosiaalihuollon kodinhoitoavun ja terveydenhuollon kotisairaanhoidon tulisi olla yhteydessä toisiinsa. vielä parempi on, jos koordinoinnin piiriin tulisivat myös yksityinen sektori ja järjestöt.

Yhteistyön torpedoivat viime kädessä tietojärjestelmien suojat. Tietojärjestelmiin pitäisi voida siirtää kaikki kotihoidon asiakkaan tiedot, olipa kyseessä terveydenhuolto tai sosiaalihuolto. Näin jokainen auttaja huomioisi asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon tarpeet, eivätkä tietojen käsittelyn ehdot säätelisi toimintaa.

Onko ylipäänsä järkevää ylläpitää kaksinapaista kotihoitojärjestelmää, jossa asiakkaan luona käy useita erilaisen työorientaation omaavia työntekijöitä? Toisen asteen hoitajakoulutuksen saanut opiskelija olettaa työnsä perustuvan kokonaisvaltaiseen asiakkaan auttamiseen, mutta valmistuttuaan hän kohtaa viipaloidun työsaran ja viipaloidut asiakkaan tarpeet.

Kotihoidon sisällöllinen ja menetelmällinen uudistaminen lisäisi myös työntekijän tyytyväisyyttä työhönsä ja lähentäisi häntä asiakkaaseen.

Laitoshoidossa vanhusten yöaikaisesta turvallisuudesta saattaa vastata vain yksi työntekijä jopa yli 50-paikkasissa laitoksissa. Mikä on laitoshoidon laatutaso, jos yö aloitetaan alkuillasta lääkkeiden avulla ja wc:ssä käynnit ovat vuodepotilaalle harvinaisia?

Vanhustenhuollollemme laadittiin muutamia vuosia sitten laatusuositukset, joissa hyvän hoidon kriteereiksi määritellään palveluista tiedottaminen, osallistuva suunnittelu, vanhuksen tarpeet ja henkilöstömäärät. Tulisiko laatia myös arkipäivän laatua kuvaavat tekijät, joita jokaisen työntekijän on helppo mitata ja joiden pohjalta henkilöstötarvetta voitaisiin perustella?

Vanhustenhuollon asiakkaalla tulee olla oikeus käydä wc:ssä minä vuorokauden aikana tahansa. Hänellä on oikeus saada lämmintä ruokaa ja syödä omaan tahtiinsa, hengittää raitista ilmaa, pysyä puhtaana ja osallistua toimintaterapiaan sekä pitää yhteyttä laitosta edeltävään elämäänsä. Asiakas ei itse kykene seuraamaan tai jatkuvasti vaatimaan, että tällaiset perusasiat toteutuvat.

Järjestämällä laadukkaan vanhustenhuollon maksamme kunniavelkaamme ihmisille, jotka ovat luoneet nykyisen suomalaisen hyvinvoinnin edellytykset.

Erityisen ajankohtaista on kehittää kotipalveluja. Se onnistuu ainoastaan lisäämällä kotipalvelujen työvoimaa ja apuvälineitä ja uudistamalla työkäytäntöjä.

Se taas edellyttää poliittista tahtoa siellä, missä valtakunnallisia ja kunnallisia päätöksiä tehdään ja innovatiivisuutta siellä, missä vanhustenhuoltoa toteutetaan.

Elli Aaltonen. Anja Lehtonen.
Kirjoittajista Aaltonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalineuvos. Lehtonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja lääninsosiaalitarkastaja.”

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Vieraskynä. Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004.

http://www.nettisanomat.com/
2006/01/011/etusivu.htm#otekuva

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.
Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!
Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi.

HAPPY NEW YEAR

Gold Rush - Kultakuume
Charlie Chaplin 1925.

Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli

Kuva Ylen Teema-kanavalta
sunnuntaina 2011-01-02 klo 18:47.
Pertti Manninen.

SMILE

Suomessa 2018: Presidentti palkitsi linnakundin korkeimmalla kunniamerkillä.

Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on päättänyt antaa 6.12.2018 ansioituneille ...

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki
Aarnio-Wihuri, Antti Ilmari, hallituksen puheenjohtaja, Kaarina

Pääkirjoitus.
Suurmestari Sauli Niinistö on siis jo toiseen kertaan, pitänyt Wihurin hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuria hyvämaineisena ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan keskitason yläpuolella olevana henkilönä.

Lue!

Hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuri on saanut vankilatuomion törkeästä veropetoksesta 1990-luvulla, josta tietoja on vaikea löytää. Google-haulla löytyi kyllä tietoa asiasta, kun osasi etsiä myös "vero-
petoksella". Löytyi vain Helsingin Sanomien nykyistä Aarniota, Jari Aarniota tutkivan toimittaja Susanna Reinbothin artikkeli maksumuurin takaa "Antti Aarnio-Wihurin veropetos-
tuomio lieveni ehdolliseksi", josta katkelma.

Lue!

Nettisanomat

Viikkosanomat

Sanomanetti

Kuvasanomat

Sanomatori

Härkää sarvista 

12.fi

Suomessa 2018: Presidentti palkitsi linnakundin korkeimmalla kunniamerkillä. Tapaus Antti Aarnio-Wihuri. Lue!

Torstai. Iltalehtien otsikoita: Asumisen kalleus, Kurttilan taksimatkat ja presidenttiparin kuulumiset sekä joku arvattava. Kuvasarja

Joulusanomat
Rauhallista Joulua kaikille lukijoille ja ystäville

nettisanomat.com
päätoimittaja Pertti Manninen ja koko toimitus.

Maanantai. Luminen jouluaatto. Vieraat lähtevät aamuhämärässä kohti Keski-Suomea. 2 kuvaa.

Maanantai. Luminen hämärtyvä jouluaattoilta maalla ja ilmassa. Kulkijan kuvia. Kuvasarja.

Sunnuntai. Aurinko hiukan pilkistää aatonaaton ostoksille, joululounaalle ja hautuumaalle lähtiessä. Kuvasarja

Sunnuntai. Äidin ja isän ja isänisän ja isänäidin haudalla Helsingin Malmin hautausmaalla. - Mummin ja papan haudalla. Kuvasarja

Lauantai. Saamelaisilla syvä epäluottamus valtiovaltaan totuus- ja sovintokomission muodostamisessa. Kuvasarja

Perjantai. Facebookin vastauksia kysymyksiin vaaleihin vaikuttamisesta ja vastuusta. Kuvasarja

Torstai. Lumisen metsän läpi maantielle ja sitten seuraten maisemia kunnan keskustaan ja takaisinkin. Kuvasarja

Keskiviikko. Lumen keskellä löytyy linnuille syötävää: siemeniä ja pähkinää. Kissa oleilee mieluummin sisällä. Kuvasarja

Tiistai. Vihdoinkin lunta kylätiellä ja meteorologien ennustuksissa. Kirkkonummen Lapinkylässä ja tv-studioissa. Kuvasarja

2018: Ministeri Anne Berner ei valvonut. Hurmahenkisyyttä tietojen luovuttamisessa.
Lue!

Arkistokirjoitus 9 vuoden takaa. Nyt oikeuden määräämässä muodossa:
Hyvän ja pahan kosketus. Lue!

Sunnuntai. Aurinko hiukan pilkistää aatonaaton ostoksille, joululounaalle ja hautuumaalle lähtiessä. Kuvasarja.
Sunnuntai. Äidin ja isän ja isänäidin ja isänisän haudalla Helsingin Malmin hautausmaalla. - Mummin ja papan haudalla. Kuvasarja.

Sunnuntai. Aurinko hiukan pilkistää aatonaaton ostoksille, joululounaalle ja hautuumaalle lähtiessä. Kuvasarja. Sunnuntai. Äidin ja isän ja isänäidin ja isänisän haudalla Helsingin Malmin hautausmaalla. - Mummin ja papan haudalla. Kuvasarja.

Kauhala - Munkkivuori - Etelä-Haaga - Ilmala - Käpylä.
Bremerin kukka - Malmin hautausmaa.
Havut isän ja äidin (mummin ja papan) huvilalta, osa sellaisestakin isommasta kuusesta, jonka ovat eläissään nähneet.

Kuvat Pertti Manninen.

Lasi jäässä ja muitakin Kuvasarja

Mikael Jungner peukuttaa Kuva

2017. POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista.

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.
Niinistö yllytti vielä pohtimaan.
POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistön mielestä eduskunta voisi keskustella ydinasekieltosopimuksesta: - Minulla ei ole mitään ydinasekieltoakaan vastaan.

"Viime kesänä 122 maata äänesti YK:ssa ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta, mutta Suomi ei ollut näiden maiden joukossa."

"Sopimuksen allekirjoittamista ovat vaatineet viime aikoina sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät."

"Lisää pontta vaatimukset saivat sen jälkeen kun Nobelin rauhanpalkinto toissa viikolla pitkään sopimusta ajaneelle ydinaseiden vastaiselle ICAN-kampanjalle."

Ilta-Sanomat torstaina 19.10.2017.

Kuvat

KOMMENTTI: Ilta-Sanomat ei kertonut sitä missä päätettiin, että sopimusta ei allekirjoiteta. Suomen kielteisen päätöksen tekemiseen osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Pertti Manninen torstaina 19.10.2017.

http://www.nettisanomat.com/
2017/10/19/etusivu.html

2006

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä  yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon.

Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä.

Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa.

Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisesssa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta  puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa joutua massatuhoaseiden käytön kohteeksi. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon.

Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne.

Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin.

Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror".

Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan.

Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi.

Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi.

Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen).

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. Läs!

http://www.nettisanomat.com/
2006/11/21/etusivu.html#aktualisera

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas. Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.
Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete. De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.
Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen. Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.
Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen. Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.
Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

ARKISTO 2007. Kuva 50 vuotta aikaisemmin 1957.

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2007/01/09/aretvar1957.html

Mikä maa, mikä valuutta!
Pääministeri Juha Sipilä: "Olen aika tavallinen suomalainen mies, ja sellaisena haluan pysyä". Lue!
Pääministeri Sipilä kellojen siirtämisestä. Lue!
Sopimus! Sopimus on pelkkä paperi! KUVA
"Voi jumalauta tätä teatteria." KUVA

1998. Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Kuvasarja
2017. Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Lue!
2017. POLITIIKKA. Presidentti Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. Lue!

2006. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi Lue!
2006. Linkit
2006. Hotar med atombomb
För Nordkorea är det en livförsäkringt Läs!
2002. Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli Lue!

Aamulla elokuussa. Kivi kolme kertaa. Satoa. Kuvat

SMILE from MODERN TIMES LUE!

EXTRA: Arkisto 1999: Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? LUE!

2018: Ministeri Anne Berner ei valvonut. Hurmahenkisyyttä tietojen luovuttamisessa.

Muistuttaa ministeri Tuija Braxin vaalimunausta sähköisessä äänestyksessä.

"Pomo on kuitenkin vastuussa sonnastakin, jos sitä päälle levittyy.

Kiemurtelu tässä asiassa on surkeaa, mutta ah niin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa, munausten tekijät jatkavat toimiaan."

Lue!

2018: Ministeri Anne Berner ei valvonut. Hurmahenkisyyttä tietojen luovuttamisessa. Muistuttaa ministeri Tuija Braxin vaalimunausta sähköisessä äänestyksessä.

Joulukuu 17, 2018

Ministeri Anne Berner ei valvonut. Hurmahenkisyyttä tietojen luovuttamisessa. Muistuttaa ministeri Tuija Braxin vaalimunausta sähköisessä äänestyksessä.

Ero on kuitenkin siinä, että ministeri Tuija Brax ajoi ammattitaidottomuuttaan innokkaasti sähköistä äänestystä kunnallisvaaleissa, joita sitten jouduttiin uusimaan ainakin kolmessa kunnassa. Ministeri Anne Bernerin ei tiedetä ajaneen innokkaasti, ainakaan vielä, ihmisten ajokorttitietojen antamista julkisuuteen vain kuin siltä osiltaan, että ajo-oikeuden voisi tarkistaa kuka tahansa milloin tahansa. Bernerin synti on siinä, ettei hän valvonut tarpeeksi hyvin tietojen julkistamisen toimeenpanoa vaan luotti virkamiehiinsä. Hän ei ollut tarpeeksi varovainen ja hän hyvin tietää, että pomo on kuitenkin vastuussa sonnastakin, jos sitä päälle levittyy. Kiemurtelu tässä asiassa on surkeaa, mutta ah niin suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa, munausten tekijät jatkavat toimiaan.

Aivan niinkuin ministeri Brax, jonka toiminta vaalisalaisuuden rikkomisessa olisi ansainnut syytteen valtakunnan oikeudessa. Niissä vaaleissahan oli käytössä niin sanottu vaaliavain, jolla päästiin tutkimaan äänestäjän antamaa ääntä, vaikka kuinka monen lukon takaa ja vaikka kuinka monen virkavastuulla toimivan virkailijan läsnäollessa, mutta kuitenkin. Tämä jäi sen muun munauksen varjoon, kun äänet katosivat. Hallinto-oikeudet ja oikeuskansleri pesivät kätensä kun, eivät kanteluista huolimatta suostuneet tutkimaan tätä sähköisen äänestyksen haaraa tässä vaalimunauksessa.

Trafiin:
Ylen artikkelin mukaan:
”Tiedot olivat saatavilla kenelle tahansa.
Trafin kesällä avatuista sähköisistä palveluista sai esimerkiksi ajokorttitietoja etsiessään myös tietoa, jotka eivät suoraan liity henkilön ajo-oikeuteen. Esimerkkejä saatavilla olevasta tiedosta on tietosuojavaltuutetun Trafille lähettämässä selvityspyynnössä, jonka Yle sai haltuunsa. Pyynnön mukaan kuka tahansa onnistui saamaan Trafin sähköisistä palveluista esimerkiksi ihmisten osoitteita, tiedot ajoneuvoveron maksusta, syntymävuoden ja joissakin tilanteissa henkilötunnuksen.

Ministeriöstä ei tänään ollut saatavissa tarkkaa tietoa siitä, mitä henkilöihin ja ajoneuvoihin liittyviä tietoja palveluista sai. Ongelmat purkautuivat julkisuuteen sunnuntaina eri medioiden kautta. Trafi joutui sulkemaan nettipalvelunsa ja onnistui sulkemisessa muutaman epäonnisen yrityksen jälkeen.”

Bernerillä ja kansliapäälliköllä täysin eri kertomus Trafi-sotkusta – Kansliapäällikkö: Kuulimme ongelmista jo lokakuussa. Yle. Marjo Stenroos 14.12.2018 klo 19:22.
https://yle.fi/uutiset/3-10555990

Aikaisemmin jossain asiaan liittyvään kommentissa kerrottiin miten henkilötunnuksella päästään käsiksi kaikkiin yksiöön kohdistuviin tietoihin. Siis toisinpäin kuin luulisi menevän.

Henkilötunnus muodostuu syntymäajasta ja nelimerkkisestä koodista. Koodi on sellainen, että ensimmäiset kolme numeroa kertovat ”syntymäjärjestyksen” ko. päivälle ja tarkistusmerkki lasketaan väestörekisterikeskuksen julkistamalla kaavalla sitten sinne loppuun. Mikään ongelma ei ole siis ”keksiä” eri henkilötunnuksia ja sitten saada muut tiedot. Tällaisen ohjelman tekeminen on lasten leikkiä koodaustaitoiselle ja sitten vaan ajaa kaikki mahdolliset henkilötunnukset palveluun ja tulostaa sieltä sitten kaikki tiedot. Lakia kai tällainen rikkoisi, mutta rikolliseen tarkoitukseenhan niitä varmaankin käyttettäisiin, jos tällaisen vaivan näkisi.

Siinä kommentissa kommentoija ilmaisi sen, että jos henkilötunnuksen lisäksi vaadittaisiin myös sukunimi, niin tehtävä muodostuisi mahdottömaksi. No, jos kapasiteettia riittäisi niin voisihan sinne ajaa sitten kaikki suomalaiset sukunimet ja saada tiedot.

Ministeri Berner väitti kommenteissaan, ettei mitään massaluovutuksia ole tapahtunut, mutta vahinko on sekin, jos sieltä on päässyt esim. pieni murto-osa 10 000 tietoa vääriin käsiin. Kyllä tällaisellakin määrällä identiteettivarkauksia paljon tuhoa aikaansaataisiin. Voihan olla, että lokitietoja ei löydykään, joten ei lopulta voida tietääkään, paljonko tietoja on haettu ja joutunut mahdollisesti vääriin käsiin. Tähän viittaa ja ennakoi jo Ylen artikkelin tieto, jonka mukaan ei edes tiedetä, mitä sieltä rekisteristä oli mahdollisesti saatavissa. Kyllä kai rekisterin pitäjän tällaiseen pitäisi pystyä vastaamaan, vaikka ministerikin olisi aivan sekaisin.
”Ministeriöstä ei tänään ollut saatavissa tarkkaa tietoa siitä, mitä henkilöihin ja ajoneuvoihin liittyviä tietoja palveluista sai.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Maanantai 17.12.2018 klo 08:13.

Hiukan alkua vaalimunausta koskevasta jutusta. Näissä vaaleissahan sähköisen äänestyksen virkamies vaalipäällikkö Arto Jääskeläinen sai pitää virkansa, vaikka hetkeksi joutuikin kanslipäällikön ohjaukseen. Nythän Trafin pomo Mia Nykopp irtisanoutui ja näin yritti pelastaa Berneriä. Astianmakua, koska hänen pestinsä olisi muutenkin loppunut kahden viikon kuluttua.

”Käytetty äänestysjärjestelmä ei riittävällä tavalla turvaa vaalisalaisuutta. Toisin kuin paperilipuilla äänestettäessä, sähköisessä järjestelmässä henkilön antama ääni ja hänen henkilöllisyytensä on mahdollista yhdistää toisiinsa. Tiedossa on, että sähköistä uurnaa on säilytetty TietoEnatorin palvelimilla, jolloin siitä on ollut mahdollista ottaa kopioita. Äänten salauksen purkuun tarvittavat avaimet ovat edelleen sähköisen uurnan avausryhmän hallussa. Vaalien toteutus on lähtökohdiltaan demokraattisten vaalien periaatteiden vastainen, koska toteutus mahdollistaa vaalisalaisuuden murtamisen. Näin toteutettuna vaali on alun alkaenkin lainvastainen.” Valituksen perusteluissa.

Nettisanomat maanantaina, 2. pääsiäispäivänä 2009-04-13.

Oikeusministeri Tuija Brax haastettava valtakunnanoikeuteen ministerivastuulain rikkomisesta, koska sähköisessä äänestyskokeilussa vaarannettiin ja ulkoistettiin vaalisalaisuus vastoin Vaalilain 83 c §:n 1 momenttia!
Otsikon mainitsema asia käy ilmi KHO:n päätöksestä, vaikka KHO jätti asian tutkimatta sille kuulumattomana. Kuulunee siis oikeuskanslerille ja rikospoliisille. Tutkintapyyntö oikeusministerin toimista tämän asian yhteydessä on paikallaan. Tätä kirjoitettaessa on käytettävissä vain KHO:n päätös, josta vaalisalaisuutta ja sähköistä uurnaa koskevat lainaukset on poimittu esiintymisjärjestyksessä:
Päätös – KHO:2009:39
…
http://www.nettisanomat.com/
2009/04/13/etusivu.html

ja
Extra! Sähköinen äänestys: mikä oikeasti meni pieleen. Kai Puolamäki. Juttu Effin sivulta.
http://www.nettisanomat.com/
2009/04/13/etusivu.html#muualta20090413

Tämä pääkirjoitus linkkeineen on julkaistu ensimmäisen kerran Viikkosanomat-blogissa muuttaen julkaisunimeä: Viikkosanomat-> Nettisanomat.

http://viikkosanomat.fi/2018/12/17/2018-ministeri-anne-berner-ei-valvonut-hurmahenkisyytta-tietojen-luovuttamisessa-muistuttaa-ministeri-tuija-braxin-vaalimunausta-sahkoisessa-aanestyksessa/

Sunnuntai 28.10.2018

Iltalehti
Tänään klo 10:25
Uutiset | Politiikka

Pääministeri Sipilä kellojen siirtämisestä: ”Suomi ajaa EU:ssa, että tämä kerta jäisi viimeiseksi”

Juha Sipilä ajaa vahvasti kellojen siirtämisen loppumista jo ensi vuonna.

Pääministeri Juha Sipilä haluaisi, että Suomi luopuisi kellojen siirtelystä jo ensi vuonna. (Kuvateksti).

Kelloja siirrettiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä talviaikaan eli tunnilla taaksepäin. Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk) otti Twitterissä kantaa kellojen siirtämiseen.

– Toivotaan, että kellojen siirtely loppuu viimeistään ensi vuoden jälkeen. Suomi ajaa EU:ssa, että tämä kerta jäisi viimeiseksi, Sipilä kirjoitti.

Euroopan komission antaman esityksen mukaan kellojen siirtämisestä oli määrä luopua EU-maissa jo ensi vuonna. Aikataulu esitettiin Euroopan parlamentin ehdotuksesta ja yleisökyselyjen pohjalta.

Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan kellojen siirtämisestä luovuttaisiin kuitenkin vasta vuonna 2021 EU:n neuvoston puheenjohtajamaan Itävallan ehdotuksesta.

Sipilä otti aiemmin syksyllä kantaan siihen, että kellojen siirtelystä luopuminen on työvoitto suomalaisille.

– Aloite lähti meiltä ja asiaa ovat edistäneet niin ministerimme kuin meppimme, Sipilä kommentoi asiaa 12. syyskuuta.

Anna Egutkina. Iltalehti

Iltalehden lukijoiden kommentit.

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

  

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!

Sivulla:
http://www.nettisanomat.com/2014/08/08/kuvasivu.html

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONSMusic by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.
AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmthAIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.(Artikkelin kuva)"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala."Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 

Seuraavan kirjoituksen poistamismääräyksen korkein oikeus palautti hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoitus nyt hovioikeuden hyväksymässä muodossa.

Arkistokirjoitus 9 vuoden takaa:
Hyvän ja pahan kosketus.

Tänään on maanantai 2009-12-21 klo 14:50.

Kahvilla, puoli tuntia, kylpylälinkkiin 40 minuuttia, ajattelin kirjoittaa hyvästä ja pahasta, matkalla.
Kuitenkin aikaa oli niin vähän, etten viitsinyt kaivaa miniä repusta, otin sen kyllä mukaan ja ajattelin taas aloittaa matkakirjoittamisen.

Sävelmä elokuvasta Poika ja lumiukkokuitenkin herätti. Kun sain tämän kirjoitettua Iskelmä-kanavan kuuluttaja kertoi nimen Walking in the air, niinkö se oli.
Eskon kahvilassa Laukaassa Iskelmä-kanava on aina auki.

ja niin sitten ohikulkija ei mitään huomaa, torvet soittaa jne
vieras jää , ohikulkija ei mitään huomaa.

Nyt on 15 minuuttia.

Yritän hyvän.

Se on lapsuuden muisto ajasta jolloin pikkupoikana olin mummoni luona kesiä, mökki oli vaatimaton pieni, jossa 12 lasta syntyi, osa kuoli pienenä, osa maailman myrskyissä katosi. 
Isoisä haipui vankileirillä, muistomerkki yhteinen on Humppilan hautausmaalla.

Paljon muistuu mieleen, mutta nyt haluan kertoa hyvästä.
Reino Haapala oli kirvesmies, joka asui parin sadan metrin päässä, rakentamassaan talossa, vaimo ja lapsia.
Joka lauantai pääsimme mummoni ja minä ja serkutkin saunaan illan päätteeksi isäntäväen jälkeen.
Arvostin sitä silloin. mutta nyt jälkeenpäin vuosikymmeniä myöhemmin se muistuu aina mieleen, esimerkkinä hyvästä.

Tietenkin pääsimme ennen Haapalan Reinon saunaa isojen talojen, Ali- ja Yli-Rekolansaunaan, joka niinikään lämpesi lauantaisin, kerran pari muistan käyneeni myös Kenninsaunassa.
Terveiset tästä hyvän kosketuksesta sinne, en tiedä, jonnekin, vuosikausiin en ole käynyt Humppilassa.

Tänään on talvipäivän seisaus, vuoden pisin päivä, uutiset kertoi, nyt on lähdettävä matkaan ja pahakin ehkä tulee kerrottua.

Mä elämältä kaiken sain …

Klo 15:05 Pertti Manninen 2009-12-21.

Jatkuu...

Lisäys illalla: 
Minin teksti pitää ajaa oikolukuohjelman kautta ja tämän tehtyäni 
raotan sitä pahaosiota.

Noin kymmenen vuotta sitten ulosottoviranomaiset ulosottoapulainen Raino Rinne, Laukaa, ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö. Jyväskylä, juonivat ja mitätöivät 85-vuotiaan äitini etuoikeutetun saatavan eräässä pakkohuutokaupassa Nordea Pankinhyväksi. Molemmat veijarit valehtelivat, asianosaisina ensimmäisessä oikeudenkäynnissä. Rinteellä oli sitten hätä, kun toisessa oikeudenkäynnissä heidät kutsuttiin todistajiksi. Oikeudenkäynti päättyi kuitenkin ennen todisteluvaihetta pankin kanssa tehtyyn sopimukseen, joten perätöntä lausumaa todistajina ei tarvinnut oikeudessa antaa.

Mutta eihän asia tähän loppunut: Ätini, jolle myönnettiin maksuton oikeudenkäynti. asiamies asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa, keksi vaatia häneltä jotain ylimääräistä kehittäen hänelle kaksi muutakin toimeksiantoa. Kun äitini ei suostunut maksamaan, niin Mononen haastoi sitten allekirjoittaneen, joka oli auttanut vanhaa äitiään oikeudenkäynnissä, maksumieheksi. Kaikki oikeusasteet hyväksyivät asianajan laskut, joista käytin ilmaisua ”POISTETTU”, joista sain sitten kunnianloukkaustuomion. Pankin edustaja Lauri Kara antoi mielestäni oikeudessa asianajajan kysymyksen innoittamana (POISTETTU). Oikeus totesi, että Kara ei ollut tarkoittanut sitä vaan tätä ja niin hävisin senkin jutun.

Nyt sitten tämä sama ulosottojengi perii asianajaja Pekka Monosen kahta voittoa ja Nordea Pankin yhtä voittoa hamaan tulevaisuuteen. Sama jengi ei myönnä vapaakuukausia vaan kiusaa allekirjoittanutta loppuun saakka. Sama jengi mitätöi lapsen koulutusavustuksenkin, perimällä korotetun ulosoton. Asia on lopullisesti ratkaisematta, se on odottamassa Korkeimman oikeuden muutoksenhakulupaa, yhtenä perusteena se, kun kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö vihjaili käräjäoikeudessa velallisen epärehellisyydestä ja hovioikeuteen lähettämässä kirjallisessa selvityksessään, suullisen kuulemista ei pyynnöstä huolimatta järjestetty, selitteli edelleen tätä velallisen epärehellisyyttä. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että mitään poliisikuulusteluja asiassa ei ole pidetty eikä yksikään velkoja ole tällaisesta vihjannut. Kihlakunnanvouti tästä huolimatta katsoi oikeudekseen tuoda asian esille oikeudenkäynneissä (käräjä- ja hovioikeus).

Vielä maanantain puolella 2009-12-21 klo 23:47. Pertti Manninen.

P.S. Pahan kosketus muistuttaa huimasti viikolla (torstaina elokuvakerho Toveruudessa) näkemääni Orson Wellesin elokuvaa Touch of Evil (Pahan kosketus). Siinä korruptoitunut poliisimies (hirviö) ja hänen apulaisensa järjestelevät todisteita ja oikeus syyttömät tuomitsee. Loppu on tietenkin elokuvassa paljon raadollisempi, tapahtuuhan se USA:ssa. Mutta ilmapiirissä leijuva pahuus on yleismaailmallista. Jonkunlainen essee on tulossa, joulun jälkeen. Sama.

http://www.sanomaa.com/
2013/12/26/etusivum.html#hyvan

21.12.2013
Selitys: A:n vaadittua poliisin esitutkinnassa vankeusrangaistusta törkeästä kunnianloukkauksesta tämän kirjoituksen johdosta poistin ennen oikeudenkäyntiä häntä koskevat asianosaistiedot. Jyväskylän käräjäoikeudessa B vaati niinikään vankeusrangaistusta kahdesta muusta kirjoituksesta, ei tästä. Käräjäoikeus määräsi B:n tiedot poistettavaksi myös tästä kirjoituksesta. Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan, joten ainakin tämä poisto tutkitaan vielä oikeudessa. Alkuperäisellä sivulla on yksityiskohtaisemmat tiedot.
Perjantaina 2012-12-21 17:34. Pertti Manninen, Nettisanomien vastaava päätoimittaja. 
http://www.nettisanomat.com/
2009/12/21/etusivu.htm

12.12.2013
Selitys: Myös kihlakunnansyyttäjä Elina Mäntylä vaati aluksi vankeusrangaistusta, mutta luopui vaatimuksestaan oikeudenkäynnin aikana. Käräjäoikeussa tuomion ratkaisi käräjätuomari Raili Sahi. Hovioikeuden jatkokäsittelyluvan epäsivät hovioikeudenneuvos Raimo Risku, hovioikeudenneuvos Pasi Vihla ja esittelijä, viskaali Anna-Maria Salparanta-Lindström yksimielisesti.
Torstaina 2013-12-12 Pertti Manninen.

12.12,2013
Selitys: A vaati siis suoraan vankeusrangaistusta, eikä pyytänyt kunniaansa loukkaavaksi kokemansa tekstin poistamista muulla tavalla. Torstaina 2013-12-12 Pertti Manninen.

http://www.sanomaa.com/
2013/12/26/etusivum.html#hyvan

21.12.2016
Selitys. Asia on päättynyt. Korkein oikeus palautti asian käsittelyn hovioikeuteen ja Vaasan hovioikeuden tuomion mukaan vain loukkaavat ilmaisut piti poistaa. Ei siis koko artikkelia puhumattakaan muista artikkeleista, joissa ei ollut mitään loukkaavaa. Rikosseuraamisvirasto vaati oikeuden tuomiota täytäntöönpantavaksi ja yhdessä Espoon ulosottoviraston ulosottomiehen kanssa totesimme, että tuomio on täytäntöönpantu lainvoimaisen tuomion mukaisesti.

Kyseistä artikkelia on käsitelty useaan otteeseen Nettisanomien toimesta ennen oikeudenkäyntiä ja sitten käräjäoikeuden tuomion jälkeen, jota oli vaadittu täytäntöönpantavaksi, vaikka sillä ei ollut vielä lainvoimaa.

Artikkeli on nyt palautettu oikeuden hyväksymään muotoon ja edelläolevissa selityksissä A on Nordea Pankki Oy:n myyntipäällikkö Lauri Kara ja B asianajaja Pekka Mononen Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky:stä.
Keskiviikkona 21.12.2016 Pertti Manninen.

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran tasan seitsemän vuotta sitten:
http://www.nettisanomat.com/
2009/12/21/etusivu.htm

Vaasan hovioikeuden lainvoimainen tuomio:
http://www.nettisanomat.com/
2015/11/25/etusivu.html

12 kuvaa vuoden lyhimpänä päivänä 2009: Kissan ulkoiluttaja - Talvinen keskustelu - Kanerva ja koululaiset - Matka alkaa (jonkun) - Valoa kansalle (kirjasto) - Raidalliset tossut - Hotelli Vuolake - Rata ja silta - Valaistu tie - Pelto ja järvi - Hiljainen tehdas - Hotelli Peurunka (kylpylä kutsuu).

Mobi-kuvat maanantaina 2009-12-21 klo 14:14 - 15:26. Keski-Suomi. Laukaa. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/
2009/12/21/etusivu.htm

HS24.mobi - 2019/02/21 - N:o 2160 - Kuva. Olli Lindholm viimeisenä elinpäivänään: "En pysty rauhoittumaan". Iltalehti. Viihde. Haastattelu Satakunnan Viikko-lehdestä. - Kuva. Kuhmuraista on Kirkkonummen Gesterbyn pääkadulla ilman kauppaa. Siwa on purettu perustuksia myöten! Kirkkonummi. Gesterby. - Kuva. Berner ehdolla SEB:n hallitukseen. MTV3. Tiistai 19.02.2019 klo 22:09. - Hurmahenkisyyttä tietojen luovuttamisessa. Ministeri Anne Berner ei valvonut. 2018 - Kuva. Närhiä. - Kuva. Pähkinät maistuu. Kuva. Oksan takana. Kirkkonummi. Björkdal. - Kuva Helmikuun puolivälissä +6! Kirkkonummi. Björkdal. - Kuva. Ystävän päivänä. Kirkkonummi. Torin laidalla kirjaston puussa. - Vihdoinkin burgeria rauhassa teineiltä! "Äijäsafkaa. Burger King, Isopellontie 9, Helsinki." Kaasujalka 2/2019. Kuva. - Trapetsitaiteilija. Siemenrohmu ei pelota. Kirkkonummi. Björkdal. - Kuva. Sininen hetki. Kirkkonummi. Björkdal. - Kuva. Vilinää ruokapaikalla lasin himmentämänä. - Kuva. Matti Nykänen 1963-2019. - Kuva. Mäkikotkan hurja elämä Matti-Iltalehdessä. Kuva. Karmeaa kohtelua Iltalehdessä. - EXTRA. Arkisto 2005. Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. "Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta." Elli Ahonen ja Anja Lehtonen. Vieraskynä. - Kuva. Kuutamoajelulla. - Saamelaisten kansallispäivä. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Mielipidekirjoitus vuodelta 2017. - Kuva. Peuroja tiellä. - Matti on poissa. Kuva syksyltä 1999. - Kuva. HAPPY NEW YEAR - Sunnuntai. Aurinko - Sunnuntai. Äidin ja isän ja isänisän ja isänäidin haudalla Helsingin Malmin hautausmaalla. - Mummin ja papan haudalla. Kuvasarja - Ministeri Anne Berner ei valvonut. - Pääministeri Juha Sipilä - Sopimus! Sopimus on pelkkä paperi! KUVA "Voi jumalauta tätä teatteria." KUVA 1998. Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Kuvasarja 2017. Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Lue! 2017. Sauli Niinistö peruu kantansa ydinaseista. Lue! 2006. Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi Lue! 2006. Linkit 2006. Hotar med atombomb 2002. Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli Lue! Aamulla elokuussa. Kuvat SMILE from MODERN TIMES LUE! - "Förbjud atomvapnen". Mielenosoitus vuonna 1957 KUVA - etusivu - Torstai 21.02.2019 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

N:o 2160 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Sivu 2019-02-21 ja 2019-03-02, nettiin 2019-03-02 10:29, linkkejä 2019-03-02.

parhaat uudet ... banneri 2018-07-31 alkaen.