2012

Keskiviikko 2012-03-21 N:o Nettisanomat 1348 - Edellinen - Seuraava - Linkki jokaiseen! - Etsi! - Yhteys - Viikkosanomat-blogi -

HARVA HALUAA OPISKELLA VELAKSI LUE! PROFESSORI PEHKONEN JA ARKIPÄIVÄN RASISMI LUE! HILKKA AHDE TYRMISTYI SUHDEVÄITTEISTÄ KUVA

Jalkapallon ihmehetket

Etusivulle!

Tänään keskiviikkona 2012-03-21 on Rasismin vastainen päivä. Edellisellä viikolla Keskisuomalainen kertoi opintotuen epäkohdista. Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Pehkonen selosti suomalaista arkipäivän rasismia sen hyväksyen. Suora lainaus: "Pehkosen mukaan ehdollinen tukimalli ei muuttaisi koulutukseen hakeutumista, sillä korkeakouluopiskelijat tulevat jo nyt pääsääntöisesti koulutetuista kodeista. - Korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla on jo nyt noin viisi kertaa suurempi todennäköisyys opiskella korkeakoulussa kuin nuorilla joiden vanhemmilla on keskikoulutausta." Keskisuomalainen maanantaina 2012-03-13.

Nykymalli remonttiin. Opintolainavähennys: Moni opiskelija vierastaa perustoimeentulon rahoitusta velalla. Harva haluaa opiskella velaksi. Opintotuki: Opintolainavähennyksen kohtaloa puntaroidaan. Professori pistäisi koko tukijärjestelmän remonttiin. "... Sara Korhonen keskittyy tällä hetkellä täysipainoisesti opintoihinsa."

Opintolainavähennys. Vain määräajassa valmistuville. Miksi opiskelijan pitäisi elää lainalla?

SAMANA PÄIVÄNÄ MIELIPIDE-SIVULLA: "Mielipiteet. Opiskelija pakkovelkaantuu jo nyt. Henri Mutanen, opiskelija Jyväskylä. "Pakollinen opintovelkaantuminen on tuttua monelle opiskelijalle. myös minulle. Maamme ilmaisen koulutusjärjestelmän ja hyvinvointivaltion sosiaalitukien pohjimmainen idea on saada kaikki samalle viivalle lähtökohdista riippumatta. Opiskelijoiden tukiverkon toimivuus on kuitenkin erittäin surkea ja epätasa-arvoinen johtuen sekä opintorahan reaaliarvon vajeesta että tuen suuruuden määräytymisen perusteista. Kelan papereissa kymmenhenkinen perhe saa tienata samanverran kuin nelihenkinen. - Kela huomioi vanhempien ja opiskelijoiden tulot, muttta ei ota huomioon menoeroja. Vanhempien tulot vaikuttavat jopa täysi-ikäisen opiskelijan tukiin, vaikka ei voi olettaa, että vanhemmat rahoittaisivat tämän elämisen. Enkä minä itsenäistyvänä, pian 19 vuotiaana opiskelijana edes haluaisi käydä vanhempien kukkarolla, Kahden tutkinnon opiskelijana energiani ei riitä sivutoimiseen työskentelyyn. Kuukausittaiset tuloni jäävät opintorahaan (32,80 e/kk). Summa on naurettava verrattuna kustannuksiin: helmikuussa ilmainen toisen asteen koulutus maksoi lähes 250 euroa /koulukirjat- ja tarvikkeet 70e, yo-kirjoitukset 126e ja koulumatkat 43e)! Kuinka minun oletetaan rahoittavan opintoni ja elämäni opintojen aikana? Kun Kelan tuet eivät riitä on käännyttävä sosiaaliviraston puoleen. Toimeentulotukea hakevan opiskelijan tuloiksi lasketaan kuitenkin opintolaina, joka vähentää perusosaa 300 eurolla, Lainaa "ei ole pakko nostaa2, mutta se syö kotona asuvalta pois lähes koko perusosan. Kenen etuja pakkovelkaantuminen ajaa? Miksi opiskelijan sosiaaliturva ei toimi? Onko järkevää, että kymmenen vuoden kuluttua elätän itseni ja perheeni lisäksi myös kymmenen vuoden takaisen itseni? Mitä jos työttömiä ohjattaisiin pankkiin ja voivoteltaisiin sanoen "maksa sitten kun käyt töissä"? Laina seuraa velkaaantunutta vuosien päähän ja se stressaa. Miksi tulevaisuuden tekijät ovat pudonneet tyhjän päälle ja missä on pääministeri Kataisen tärkeä arvo: kannustavuus? Onko pakkovelkaantuminen sosiaaliturvan korvikkeena edes perustuslain mukainen? Henri Mutanen, opiskelija Jyväskylä." Kuva: DOWN. Keskisuomalainen maanantaina 2012-03-13. Kuvat Pertti Manninen maanantaina 2012-03-12 10:24. Osa teksteistä tulossa!

"Nykymalli remonttiin. Opintolainavähennys: Moni opiskelija vierastaa perustoimeentulon rahoitusta velalla. Opiskelijoiden lainainto ei ole merkittävästi kasvanut, vaikka sitä on pyrityy lisäämään erilaisilla houkuttimilla. Lainanottoon, työssäkäynnin vähentämiseen ja nopeampaan valmistumiseen tähtäävän opintolainavähennyksen onnistumista pohditaan nyt opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä. Ylitarkastaja Virpi Hiltusen mukaan vaikuttaa siltä, että lainavähennys ei ole toiminut aivan odotetulla tavalla. Hän kuitenkin painottaa, että vähennyksen vaikutuksista ei voida vielä antaa lopullista arviota. Kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen ei tekii opintotukeen pieniä muutoksia, vaan laittaisi koko järjestelmän uusiksi." Keskisuomalainen maanantaina 2012-03-13. Ruotsin malli, jossa opintolainasta maksetaan työpalkasta takaisin 1 prosentti. Rautalangasta: Työpalkasta. Työtön ei siis maksa, eikä joudu valtiontakaus- hylkiöksi pankkien kanssa tappelemaan. Esittelin tätä viime vaalien edellä ministeri Mauri Pekkariselle. Joko hän ei ymmärtänyt, hän vain höpisi tästä verohelpotuksesta tai sitten hänellä oli kiire ... Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2012-03-21. Lue myös! Nettisanomat torstai 2006-09-14. Näin meitä hallitaan (Jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla." Pääkirjoitus. http://www.nettisanomat.com/ 2006/09/14/etusivu.html

Harva haluaa opiskella velaksi. Opintotuki: Opintolainavähennyksen kohtaloa puntaroidaan. Professori pistäisi koko tukijärjestelmän remonttiin. "… professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopistosta ei tekisi opintojen rahoittamiseen kosmeettisia muutoksia, vaan laittaisi koko järjestelmän uusiksi. Pehkonen oli vuonna 2004 mukana valtiosihteeri Raimo Sailaksen opintotuen uudistamista pohtineessa ryhmässä. Hän uskoo yhä, että parhaiten toimisi ryhmässä suunniteltu ehdollinen tukimalli. Tämä tarkoittaa sitä, että opinnot rahoitetaan kokonaan lainalla, jonka voi valmistumisen jälkeen vähentää palkkaverotuksessa. Opintotuen saisi edelleen, mutta vasta työelämään siirryttäessä. Pehkosen mukaan opinnot ovat tuottava investointi. Palkkatulot työuralta ja eläkekertymä ovat parempia ja työttömyysriski pienempi kuin matalasti koulutetuilla. Kun näin on, opiskelijoiden pitäisi uskaltaa rahoittaa opintonsa vastikkeellisesti. Pehkosen mukaan ehdollinen tukimalli ei muuttaisi koulutukseen hakeutumista, sillä korkeakouluopiskelijat tulevat jo nyt pääsääntöisesti koulutetuista kodeista. - Korkeakoulutettujen vanhempien lapsilla on jo nyt noin viisi kertaa suurempi todennäköisyys opiskella korkeakoulussa kuin nuorilla joiden vanhemmilla on keskikoulutausta. Myös opiskelujen maksuttomuus hidastaa Pehkosen mielestä opintojen etenemistä. Kun korkeakouluopetus on opiskelijalle ilmaista, siihen suhtaudutaan ajoittain välinpitämättömästi. Opintotuen lainamallin Pehkonen arvioi nostavan myös yliopisto-opetuksen tasoa. - Vaatimustaso opetukselle ja oma sitoutuminen opiskeluihin kasvavat, kun pelissä on omaa rahaa, vaikka sen saisikin takaisin myöhemmin veronpalautuksina. Vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 59 prosentilla ei ollut yhtään opintolainaa. Myöskään Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toista vuotta opiskeleva Sara korhonen ei rahoita opintojaan lainalla. - Tuntuu aika hurjalta, että tässä iässä pitäisi jo ottaa lainaa, kun työllistymisestä ei ole vielä mitään tietoa, 21-vuotias Korhonen miettii. Korhosen mielestä opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus käydä töissä, vaikka se hidastaisi valmistumista. - Työkokemus on opiskelijoille välttämätöntä, Korhonen sanoo." Keskisuomalainen maanantaina 2012-03-13.

Harva haluaa opiskella velaksi. Opintotuki: Opintolainavähennyksen kohtaloa puntaroidaan. "… Opintolainan käyttö ei ole juurikaan lisääntynyt vuodesta 2005. [Virpi] Hiltunen kuitenkin painottaa, että työryhmän työ on vasta alussa, eikä tarkkoja tutkimustietoja vielä ole. -Opintolainan käyttöön vaikuttavat monet muutkin tekijät, muun muassa työmahdollisuudet. Hiltusen mielestä on selvää, että työryhmä joutuu esittämään kriittisiä aevioita opintolainavähennysjärjestelmästä. -Lopulta se, miten opiskelut rahoitetaan, on poliittista linjaamista. Tällä hetkellä suunta on se, että valmistumisaikoja halutaan nopeuttaa ohjaamalla opiskelijat pois töistä ja …" Keskisuomalainen maanantaina 2012-03-13. "OPINTOLAINAVÄHENNYS Vain määräajassa valmistuville Korkeakouluopiskelija voi saada verotuksessa opintolainavähennyksen, jos hän suorittaa tutkinnon määräajassa. Opiskelut on pitänyt aloittaa aikaisintaan lukuvuonna 2005-2006. Vähennyksen määrä on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennykseen oikeuttavan lainan määrä on kuitenkin enintään suoritetun tutkinnon tavoitaaikaa vastaava lainamäärä. Suurin osa vähennyksen saaneista on ollut AMK-tutkinnon suorittaneita, sillä AMK-tutkinnot ovat keskimäärin lyhyempiä kuin yliopitotutkinnot. Yhteensä 3 900 henkilöä sai vähennyksen vuonna 2009 ja heistä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli 79 prosenttia." Keskisuomalainen maanantaina 2012-03-13.

”Miksi opiskelijan pitäisi elää lainalla?” JYVÄSKYLÄ Tarja Kovanen Opintotuen lainapainotteisuus lisäisi opiskelijoiden painetta työssäkäyntiin entisestään. Lisäksi pakkolaina estäisi monen köyhistä oloista tulevan nuoren korkeakouluopinnot. Näin uskoo valtio-opin opiskelija, Jyväskylän sivistyslautakunnan jäsen Joonatan Virtanen (vas). Moni opiskelija välttelee opintolainaa ja käy mieluummin töissä. Virtanen viittaa laina-asenteita selvittäneeseen opiskelijatutkimukseen, jonka vastaajista noin puolet ilmoitti olevansa halutttomia elämään lainarahalla. - Miksi yhden ihmisryhmän pitäisi kattaa perustoimeentulonsa velalla? Opiskelu ei nykyään tarkoita automaattisesti hyväpalkkaista tulevaisuutta. Jaakko Pehkosen ajatuksiin Virtanen suhtautuu kielteisesti ja sanoo kannattavansa päinvastaista kehitystä. Virtanen vahvistaisi opiskeljoiden toimeentuloa kehittämällä opintorahaa. - Hallitusohjelmassa luvattu opintorahan sitominen indeksiin  pitää toteuttaa. Opintorahaan pitäisi saada myös tasokorotus. Väitteet siitä, errä lainapohjainen opintotuki olisi nykyistä järjestelmää tasa-arvoisempi, eivät Virtasen mukaan pidä paikkaansa. - On muodikasta ajatella korkeakoulutuksen periytyvyyttä ikään kuin luonnonilmiönä, jolle ei voi tai tarvitse tehdä mitään. Lainapainotteinen järjestelmä haittaisi sosiaalista liikkuvuutta entisestään. Velka myös epätasa-arvoistasi nuoria eri koulutusalojen välillä, sillä matalapalkkaisilla ja epävarman työelämän aloilla se on kova taakka. Se, että laina ohjaa opiskelijoita tarkempiin oppiainevalintoihin, voi Virtasen mukaan olla osittain totta. Hän kuitenkin pitää velalla kiristämistä epäeettisenä ja vahvistaisi opiskelijoiden elämänhallintaa myönteisimmillä tavoilla, kuten opinto- ja uraohjauksen kehittämisellä. Opintolainavähennystä kannattaisi Virtasen mukaan kehittää niin, että se olisi tarjolla kaikille opiskrlijoille, eikä vain määräajassa valmistuville." Keskisuomalainen maanantaina 2012-03-13.

Arkisto 2002 Suomen perustuslaki pilkattavana Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla. Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan. Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. http://www.nettisanomat.com/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm Nämä kaksi kirjoitusta kymmenen ja yhdeksän vuoden takaa. Hallitukset vaihtuvat, sama meno jatkuu ja Nettisanomat kirjoittaa, joka vuosi! Haulla löytyy! Löytyy myös se Ruotsin malli, jossa lainasta maksetaan työpalkasta takaisin 1 prosentti. Rautalangasta: Työpalkasta. Työtön ei siis maksa, eikä joudu valtiontakaushylkiöksi pankkien kanssa tappelemaan. Esittelin tätä viime vaalien edellä ministeri Mauri Pekkariselle Laukaan torilla, mutta joko hän ei ymmärtänyt, hän vain höpisi tästä verohelpotuksesta tai sitten hänellä oli kiire seuraavaan tilaisuuteen. Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2012-03-21. Arkisto 2003 Sailaksen työryhmän jäsen professori Jaakko Pehkonen: "Opiskelu on valinta, onko joku pakottanut teidät tänne?" "En näe mitään, mikä ehdotuksessa erottelisi ihmisiä varallisuuden perusteella. Joillakin aloilla tuen saa vain maksettua hitaammin takaisin kuin toisilla. Jos opintojen jälkeen pääsee töihin, niin ei tässä mallissa ole mitään riskiä." "Työryhmän ajatus opintotuesta ei vaikeuta köyhässä perheessä kasvaneen opintoja. Joidenkin vanhemmat vain voivat tukea lapsiaan enemmän kuin toisten. Emme me voi takavarikoida rikkaiden vanhempien omaisuutta ja jakaa sitä eteenpäin." Professori Jaakko Pehkonen. "Yksi opiskelija kysyi, miksi opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka täytyisi elää velalla? - Opiskelu on valinta. Onko joku pakottanut teidät tänne?, Pehkonen vastasi kuulijakunnalleen." Keskisuomalainen tiistaina 08.04.2003. Tuomas Kokko. Sailas ajoi opiskelijat kadulle. http://www.nettisanomat.com/2003/04/10/sailas.htm "Jos työtön ei löydä työpaikkaa, hän menettää ansioturvansa." Hurskastelua 2: Professori Pehkonen pitkäaikaistyöttömien kimpussa. nettisanomat.com torstaina elokuun 5. päivänä vuonna 1999

Arkisto 2002 Suomen perustuslaki pilkattavana Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla. Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan. Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. http://www.nettisanomat.com/2002/05/30/suomenperustuslaki.htm Nämä kaksi kirjoitusta kymmenen ja yhdeksän vuoden takaa. Hallitukset vaihtuvat, sama meno jatkuu ja Nettisanomat kirjoittaa, joka vuosi! Haulla löytyy! Löytyy myös se Ruotsin malli, jossa lainasta maksetaan työpalkasta takaisin 1 prosentti. Rautalangasta: Työpalkasta. Työtön ei siis maksa, eikä joudu valtiontakaushylkiöksi pankkien kanssa tappelemaan. Esittelin tätä viime vaalien edellä ministeri Mauri Pekkariselle Laukaan torilla, mutta joko hän ei ymmärtänyt, hän vain höpisi tästä verohelpotuksesta tai sitten hänellä oli kiire seuraavaan tilaisuuteen. Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2012-03-21. Arkisto 2003 Sailaksen työryhmän jäsen professori Jaakko Pehkonen: "Opiskelu on valinta, onko joku pakottanut teidät tänne?" "En näe mitään, mikä ehdotuksessa erottelisi ihmisiä varallisuuden perusteella. Joillakin aloilla tuen saa vain maksettua hitaammin takaisin kuin toisilla. Jos opintojen jälkeen pääsee töihin, niin ei tässä mallissa ole mitään riskiä." "Työryhmän ajatus opintotuesta ei vaikeuta köyhässä perheessä kasvaneen opintoja. Joidenkin vanhemmat vain voivat tukea lapsiaan enemmän kuin toisten. Emme me voi takavarikoida rikkaiden vanhempien omaisuutta ja jakaa sitä eteenpäin." Professori Jaakko Pehkonen. "Yksi opiskelija kysyi, miksi opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka täytyisi elää velalla? - Opiskelu on valinta. Onko joku pakottanut teidät tänne?, Pehkonen vastasi kuulijakunnalleen." Keskisuomalainen tiistaina 08.04.2003. Tuomas Kokko. Sailas ajoi opiskelijat kadulle. http://www.nettisanomat.com/2003/04/10/sailas.htm "Jos työtön ei löydä työpaikkaa, hän menettää ansioturvansa." Hurskastelua 2: Professori Pehkonen pitkäaikaistyöttömien kimpussa. nettisanomat.com torstaina elokuun 5. päivänä vuonna 1999

Arkisto 2006 Nettisanomat torstai 2006-09-14. Näin meitä hallitaan (Jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."  Pääkirjoitus. Opintotuen määrä? HMMM… Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. Lue! Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo. Kuvateksti.  Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue! Julkinen sekoilu.  Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue! Näin Heinäluoma sanoi. Katkelmia haastattelusta Ylioppilaslehdessä. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue! Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta. Keskisuomalainen maanantai 2006-08-28. Lue! Pari piirua jäärän suuntaan. Kauppalehti. Presso  lauantai 2006-08-26,  Lue! Suomen perustuslaki pilkattavana. Nettisanomat 2002-05-30. Lue! Extra! Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti  perjantai 2006-09-08 Lue! 43 kommenttia  Lue!  Aivan maksimissaan, Herra ministeri. Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus  perjantai 2006-09-08 Lue! Nettisanomat torstai 2006-09-14. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Nettisanomat torstai 2006-09-14. Näin meitä hallitaan (jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."   Pääkirjoitus. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Opintotuen määrä? HMMM… Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. Raili Nurvala. raili.nurvala @iltalehti.fi Piinapenkki. Eero Heinäluoman (sd) tiedot budjetin kiistakysymyksestä, opintotuen tasosta, osoittautuivat hatariksi Ylioppilaslehden (11/2006) haastattelussa. Hän uskoi että opiskelija saa opintotukea 760 euroa ja sen päälle vielä asumislisää. Todellisuudessa korkeakouluopiskelijan opintotuki muodostuu 259 euron opintorahasta ja maksimissaan 201 euron asumislisästä kuukaudessa. Lisäksi opiskelija saa halutessaan valtion takauksen 300 euron kuukausittaiseen lainaan. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi et tiedä, paljonko opintotuki on? - Kyllä valtiovarainministeri tietää etuuksien suuruusluokat, mutta ei hänellä voi olla täsmällistä lukua mielessä. - Minä en ottanut osaa koko opintotukikeskusteluun budjettia valmisteltaessa. Sen kävivät pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja ministerit Tanja Saarela (kesk) ja Susanna Huovinen (sd). Saarelalla ja Huovisella oli joitain esityksiä ja pääministeri totesi, ettei niitä oteta huomioon. Hävettääkö tietämättömyys? Hävettääkö, ettei tunne opintotuen määrää? - Suuruusluokat kyllä tiedän ja niillä täytyy pärjätä. Aiotko nyt perehtyä asiaan? - Opintotukiasiat valmistelee opetusministeriö. Jos tulee uusia ehdotuksia, niihin paneudutaan. Opintotuen sanotaan olevan 760 euroa. Summa sisältää kuitenkin 300 euron opintolainan. Onko laina opintotukea? "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla." Millaiset välit Saarelan kanssa? Mistä syksyn opintotukinäytelmässä oli kyse? - Siitä, että on enemmän toiveita kuin mahdollisuuksia. Millaiset välit sinulla ja Saarelalla on? - Ihan hyvät välit. Onko episodista jotain opittavaa? - On. Tarvitaan huolellisuutta asioiden valmistelussa ja asioiden laittamisessa tärkeysjärjestykseen. Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.  Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Julkinen sekoilu Opintotuki nousi polttopisteeseen elokuun budjettiriihessä, kun kulttuuriministeri Tanja Saarela ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kärhämöivät julkisesti. Opiskelijat jäivät riidassa ilman ateriatuen ja tulorajojen korotusta. Heinäluoma ja Saarela syyttivät toisiaan neuvotteluhaluttomuudesta. Demareiden varapuheenjohtaja Pia Viitanen vaati eduskuntaa korjaamaan ”Saarelan epäonnistumisen”. Demareiden ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajat Jouni Backman ja Timo Kalli ilmoittivat, että ateriatukea nostetaan 20 senttiä. Eilen budjetti eteni eduskuntaan, Kipakoissa puheenvuoroissa vaadittiin opiskelijoille lisätukea. Jopa hallituspuolueiden pääpuheenvuoroissa edellytettiin tuleva eduskunta ja hallitus korjaamaan opintotuen puutteet. Opiskelijajärjestöt luovuttivat eilen runsaat 127 000 nimeä sisältävän adressin päättäjille ja vaativat 15 prosentin korotusta opintorahaan. Saarela ei ollut eilen eduskunnassa maanantaisen suolistoleikkauksen vuoksi. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Näin Heinäluoma sanoi Katkelmia Eero Heinäluoman haastattelusta Ylioppilaslehdessä. Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille? - Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun. Sillä 760 eurolla? - Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana? Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus. - Ja maksimissaan kaikki? Kyllä. - Joo, no tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti… Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Ylioppilaslehti. Alkuperäinen haastattelu. Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Vakiopalstat · Lehti 11/2006 (08.09.2006) Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla? Päätös oli, että tehdään tiettyjä täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi. Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia, ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali- ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian, sitä täytyy kysyä heiltä. Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen. Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät? Hetkinen, leikattiin? Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla. Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää opintolainaa tähän. Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta. Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen. Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille? Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun. Sillä 760 eurolla? Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana? Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus. Ja maksimissaan kaikki? Kyllä. Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti, että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa. Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen. Joanna Palmén Ylioppilasllehti perjantai 2006-09-08. Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? 43 kommenttia artikkeliin “Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?” Lue! Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus. Aivan maksimissaan, Herra ministeri Pääkirjoitus · Lehti 11/2006 (08.09.2006) Tämän lehden sivulla 11 valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kysyy tärkeän kysymyksen: ”Ja maksimissaan kaikki?”     Kysymys viittaa Heinäluoman epäilyyn siitä, ettei 760 euron kuukausittaiseen opintotukisummaan ole laskettu jokaista mahdollistasenttiä mukaan.     Kyllä on laskettu. Myös laina.     Juuri siksi moni opiskelija kysyy parhaillaan samaa kysymystäkuin ministeri Heinäluoma. Onko 760 euroa tosiaan se täysi summa, jolla ihmisen pitäisi itsensä kuukauden ajan elättää? Vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen sillä voi ostaa joka päivä jonkinlaista ruokaa, jos sattuu saamaan halvan opiskelija-asunnon. Jos sellaista ei löydy, käy kehnommin. Jo nyt kolme neljästä opiskelijasta on tutkitusti vähävaraisia. Opiskelijalle kerrotaan tavan takaa, että luennolla ja kirjastossa olisi hyvä istua aamusta iltaan ja jättää töissä käynti vähemmälle. Valmistu nopeasti, maksa veroja, tuota, kuuluu hallituksen käsky. Budjettineuvottelujen alla opiskelijat odottivat, että hallitus antaisimahdollisuuden tehdä kuten komennetaan. Toivottiin, että viimeksi vuonna 1992 tarkistettu ja sen jälkeen jo viidenneksen reaaliarvostaan menettänyt opintoraha olisi viimein nostettu nykykulujen tasolle.     Myös opintotuen tulorajojen korottaminen olisi lohduttanut opiskelijaa. Se olisi kuitenkin ollut hallituksen oman tavoitteen vastaista ja auttanut vain osaa opiskelijoista.     Vaan kuinka kävi? Isot kihot taisivat ajatella, että ei herranjestas, eihän vaalivuonna kannata antaa rahaa nuorille, jotka eivät kuitenkaan äänestä. Kuin pilana, opintotukibudjettia leikattiin. Viime vuoden tukimenoista oli tulorajojen paukkumisen ja tukien jälkipalautusten vuoksi jäänyt käyttämättä yli 7 miljoonaa euroa. Ne saksittiin ensi vuodelta sukkelasti.     Opiskelijan saama rahasumma ei onneksi käytännössä pienene. Miljoonien säilyttäminen laskelmissa olisi kuitenkin riittänyt opintorahan asteittaiseen nostamiseen mainiosti. Kyllä, tiedetään, vaatimaton elintaso kuuluu opiskeluaikaan. Nykytuillaollaan kuitenkin jo paljon vaatimattoman alapuolella. Opiskelija on, kuinka sen nyt sanoisi, täysin persaukinen ja jumalattoman hädissään.     Siksi kansanedustajien kannattaisi ensi viikolla budjettia käsitellessään miettiä, mistä kertoo tämän lehden sivulla viisi oleva kysely. Siinä liki 60 prosenttia helsinkiläisten korkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa valmis rahoittamaan opintojaan pimeillä töillä.     Miettiä kannattaa myös, mistä nykyisellä nälkämenolla tulevat ne kovin kaivatut huippuosaajat. Kuka sen kansainvälisesti kilpailukykyisen talouden rakentaa?     Nyt on nimittäin niin, että opiskelijasukupolven voimat riittävät pian innovoimaan ainoastaan uusia tapoja syödä kuivaa leipää. Elina Kervinen Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus perjantai 2006-09-08 Aivan maksimissaan, Herra ministeri YlioppilaslehtI: Yksi kommentti artikkeliin “Aivan maksimissaan, Herra ministeri”    1. Marita Råman kirjoitti 13.9.2006 kello 21.25 Kansanedustajat eivät piittaa nuorten toimeentulosta. Opintotuen ostovoima on heikentynyt, mutta se ei anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen mielestä. Sen sijaan ilman omantunnon tuskia hallitus on korottanut roimasti kansanedustajan palkkoja. Siihenkö kaikki rahat menivät? Opintotuki ja kansanedustajain palkat maksetaan yhteisistä varoista. Miksi edustajat ovat tarvinneet parikin roimaa korotusta palkkaansa aikana jolloin opiskelijoille ei ole suotu markkaakaan lisää? Tämän lisäksi opiskelijan työssäkäynti on kaksiteräinen miekka. Monilla aloilla opintovaatimuksissa on huomattava määrä pakollista työharjoittelua, joista maksetaan huonosti tai ei lainkaan palkkaa. Eikö tällainen pakollinen palkaton työn teettäminen ole oikeastaan orjuuttamista? Mielestäni on ja lisäksi se on lähes perustuslain vastaista, koska työtä tekevät eivät ole samanarvoisessa asemassa, kun työstä ei saa edes minimipalkaksi luonnehdittavaa korvausta. Lainaa ei voi myöskään laskea suoraan opintotueksi, koska se on maksettava takaisin. Laina on laina, vain opiskelijoiden edellytetään kustantavan opiskelunsa lainarahoituksella, vaikka työsuhteiden pysyvyys tai saanti ei ole turvattua valmistumisen jälkeenkään. Käytäntö on siten omiaan vain saattamaan vastavalmistuneen velkakierteeseen, josta nouseminen on vaikeaa. Vaikka nuoruus onkin parhaimmillaan huoleton ja tulevaisuuteen luottava, niin monen opiskelijan taloudellinen pakkokurimus stressaa ja haittaa opintoja. Hallituksen toimet ja puheet ovat ristiriitaisia eivätkä herätä luottamusta talouspolitiikan hoitoa tai politiikkaa kohtaan. Aikuisena työssäkäyvänä veronmaksajana paheksun syvästi opiskelijoiden eriarvoistamista ja toivon todella, että palkattoman harjoittelu-työn teettäminen lailla kiellettäisiin ja opintorahaan tehtäisiin indeksikorotus, joka vastaa vuoden 1992 tasoa. Nuorista poliitikot eivät piittaa, mutta joka nuorella on vanhemmat. Nouskaa puoltamaan lastanne niin röyhkeydelle tulevat rajat vastaan. Elokuvalipulla kohtuuton hinta. Nettisanomat torstai 2006-08-31. "Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta", 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen. Tanja Saarelan kuva liittyy viereisellä sivulla oleviin kirjoituksiin "Naisen oltava viisas ja kaunis. Politiikka: Rumempikin mies pärjää hyvin, kun asiat ovat hallinnassa." ja "Mediajulkisuus ratkaisee politiikassa yhä enemmän." Kuva. Kuva: Pertti Manninen." Nettisanomat torstai 2006-08-31. Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta Helsinki, STT "Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) näyttää vihreää valoa opiskelijoiden ateriatuen korotuksille. se voidaan tehdä budjettiesitykseen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Heinäluoma kertoi sunnuntaina Radio Novan Kansalaistori-ohjelmassa, että hän keskusteli asiasta perjantaina mm. pääministeri Matti Vanhasen(kesk.) kanssa." … "Heinäluoma huomautti, että opiskelijoiden aterioiden hinnoissa on korotuspaineita. Jos yhteiskunnan tuki ei kasva, opiskelijat joutuvat itse maksamaan hinnannousun." ... 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen. Nettisanomat torstai 2006-08-31. Pari piirua jäärän suuntaan "Suomi on täynnä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia jääriä, jotka eivät jätä käyttämättä tilaisuutta muistella, kuinka heidän omassa nuoruudessaan hiihdettiin kesät talvet kilometrien taival kouluun pelkissä risaisissa kumisaappaissa, suksisauvalla susia hätistellen. Tältä pohjalta pohdiskellen kaikenlaiset parannukset pullamössösukupolven opintotukeen tuntuvat tietenkin täysin tarpeettomilta. Ja tarpeetonta opiskelijoiden elintason tarkistaminen on näköjään myös hallituksen mielestä. Kylläinen opiskelija on laiska opiskelija. Lopputulos tulkittiin tappioksi kulttuuriministeri Tanja Saarelalle, joka ajoi budjettineuvotteluissa 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Tappio ja tappio. Aika moni äänioikeutettu opiskelija muistaa nyt, kuka sentään yritti järjestää heille rahaa." 2006-08-26, Kauppalehti. Presso . Raha & Valta. Lisäpöytäkirja. Kari Huoviala. Nettisanomat maanantai 2006-08-28. 19.04.2006. "Vaikuttavat". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. "Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa". Keskiviikko 2006-04-19. "Keuruulaiset Milla-Maaria Hietanen ja Matleena Mikkonen ojensivat Tanja Karpelalle lähes 70 000 nimen adressin turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta. ... Lue! Pääkirjoitus. Jaloa tiedonvälitystä. 2006-04-19. Turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta-adressista kerrottiin myös Ylessä, radiossa ja ehkä myös Keski-Suomen uutisissa eilen tv:ssä (epävarma muistikuva). Tietenkin ehkä myös muualla, näitä vain seurasin. Tänään tästä adressista ei yksi asiaomainen SanomaWSOY:n Helsingin Sanomat kirjoittanut halaistua sanaa ... Lue! Opintotukikiistelyä vuosi sitten! Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus? Kirjoitus sunnuntaina 2005-10-02. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi lähes perättäisinä päivinä selostusta kulttuuriministeri Tanja Karpelan taistelusta toisen asteen opiskelijoiden opintorahan korottamisesta tai ainakin siitä, että täysikäisten, yli 18-vuotiaiden vanhempien tulot eivät vaikuttaisi opintorahaan. ... Lue! Nettisanomat maanantai 2006-08-28. Vuosi sitten. Karpela vs. Pietilä. Lue! Nettisanomat maanantai 2006-08-28. Jarkko Seppälä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Kuka muistaisi opiskelijoita? Hallitus pääsi viime keskiviikkona sopuun vaalibudjetista ja päätti rangaista opiskelijoita 8 miljoonan euron suuruisella summalla. Korkeakouluopiskelijoille linja on sama, johon on alettu jo tottua: rajataan opiskeluaikoja, pakotetaan elämään opintolainalla, ei mahdollisteta täyspäiväistä opiskelua, mutta ei myöskään mahdollisteta työkokemuksen hankkimista, vaikka se parantaisi työllistymis- mahdollisuuksia.... Lue!. Suomen perustuslaki pilkattavana. Kirjoitus 2002-05-30. Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla. Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan. Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. Lue! 1999 "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." Lue! "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Lue! "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja." Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz Lue! Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea! Lue! Kuva: Selkänahka vaarassa! Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa? Kuva, nettisanomat elokuun 12. päivänä 1999 Nettisanomat maanantai 2006-08-28. 2006 "Opiskelijat vastustivat budjettia performanssilla & VM kiistää Saarelan väitteet neuvottelu- haluttomuudesta". Helsingin Sanomat lauantaina 2006-08-26. Kuva. "Opiskelijat: Banderolleilla ja performanssilla kritiikkiä poliitikkojen budjetille & Eero Heinäluomalta vaaditaan hyvä selitys". Keskisuomalainen lauantaina 2006-08-26. Kuva. Nettisanomat maanantai 2006-08-28. "Sanomapallo". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. Vuosi sitten! "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna." Varallisuusveron poistamisesta Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten, Helsingin Sanomat ei halaistua sanaa! Lue! Maailman lyhin satu: Helsingin Sanomien selostus varallisuusveron poistamisesta. Lue! "Elokuvalipulla kohtuuton hinta" 1999 nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999 "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." "Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa. Vertti Kiukas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen lue lisää hallitusohjelmapetoksesta "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." ... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteuttaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä. Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia". Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa. Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa" nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999 "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). lue lisää leikkauksista "Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." ...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä. Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole. Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset" Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa! nettisanomat.com 12.08.99. pm nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999 "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja." Ben Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja lue lisää leikkauksista "Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja." ...Kirjoittajat ovat kommenteissaan kuitenkin unohtaneet uudistuksen hyvät puolet. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla eli opintotuen asumislisää nauttivilla 95 000 opiskelijalla tuki nousee keskimäärin 39 markalla kuukaudessa... Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista. Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat. Ben Zyskowicz Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia" Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz sai sittenkin sanansa solmuun, suuret selitykset suistivat suohon. Siis: Saara, Santtu sopeutukoon suden suuhun. Sittenkin: Suuri Selittäjä sulautukoon Saharaan sakaalien seuraksi! nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999 Kuva: Selkänahka vaarassa! (kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea! Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa? (kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen http://www.nettisanomat.com/2006/09/14/etusivu.html Arkisto 2006

2012

"Pysäkki 3" Kuva keskiviikkona 2012-03-21 16:22. Pertti Manninen.

phuket.fi  patong.fi

Patong Ravintola

Patong Sauna ja kabinetti

Patong Majatalo-Huoneistot

Patong Mopot ja auto

Flying Finn Vene-Kalastus

Vuokrattava Talo-Huvila Thalangissa

Midnight Sun Restaurant Face-bookissa!

Maanantai 2012-03-05 "Harrastakaa!" Keski-Suomi. Jyväskylä, Vaajakoski. Mobikuva Pertti Manninen torstaina 2012-02-16 15:32.

Jyväskylä 7's Snow Rugby Tournament 2012. JRCL- HRC. Keski-Suomi. Jyväskylä. Laajavuori. Lauantai 2012-03-03 13:09. Kuva: Erika Manninen.

1. kuva JRCL- Pori 2. kuva JRCL - HRC 3. kuca JRCL- HRC 4. kuca JRCL- warriors 5. kuva JRCL -Warriors		Jyväskylä 7's Snow Rugby Tournament 2012. Keski-Suomi. Jyväskylä. Laajavuori. Lauantai 2012-03-03 12:41- 15:39. Kuvat: Erika Manninen. Lisää kuvia tulossa!

Lauantai 2012-03-03 "Baanalle on päästävä maaliskuun alun aurinkoisena päivänä." Lauantai 2012-03-03 12:39. Keski-Suomi. Jyväskylän seutu. Laukaa. Vihtavuori. Mobikuvat. Pertti Manninen bussin ikkunasta hankia kuvaten.  Vakiokuva: Hei, tuolla on Hakkarainen!"

"Naakat pyörivät hämärtyvässä pakkasillassa pientä piiriään." Keski-Suomi. Jyväskylä. Kirkkopuisto. Tiistai 2012-02-07 klo 17.00. Mobikuva: Pertti Manninen.

"Käden ojennus". Uusi tulkinta aikaisemminkin julkaistusta kuvasta. Pertti Manninen. Viikon kuva torstaina 31.07.2003. http://www.nettisanomat.com/2003/07/31/viikonkuva.htm

12.fi	2021.fi	aamusanomat.fi		asiat.fi	cine.fi	digisanoma.fi		eduskuntatalo.fi		elokuvasto.fi
end.fi	erika.fi	fax.fi		fiftyfifty.fi		fin24.fi	findig.fi	finlines.fi		finpap.fi	finpax.fi
finpix.fi	finrex.fi	fotola.fi	fy.fi	gagarin.fi		gigastore.fi		helkinginsanomat.com		helsinginsanomanetti.fi
helsinkisanomat.fi		heti.mobi	hs2.fi	hs24.fi	hs24.mobi	hs27.com	hsdigi.fi	hsn.fi		hstalous.fi
hstv.fi		hsurheilu.fi		iltaset.fi		infoinfo.fi		infola.fi		istalous.fi
juice.fi	jyppi.fi	kansalaistori.fi		kasvosto.fi		katsaus.fi		kauppasanomat.fi		kes.fi
keskiviikko.fi		kinola.fi		kroisos.fi		kronikka.fi		kuvala.fi		kuvanen.fi
kuvasanomat.fi		kuvasarja.fi		Sanomatori.fi - Kaiken keskellä aina läsnä! Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!				kuvasivut.fi		kuvaviikko.fi
kuvavuosi.fi		lakisanomat.fi						laukaansanomat.fi		leaks.fi	leh.fi
lennon.fi	let.fi	linkisto.fi						listasto.fi		lukemisto.fi
maanantai.fi		mailma.fi						mediasanomat.fi		mobix.fi	n0.fi
n24.fi		netnews.fi						nettifoto.fi		nettila.fi
nettilehti.com		nettimobi.com						nettimobi.fi		nettinen.com
nettinen.fi		nettisanomat.com						nettisanomat.fi		nyky.fi
nykyaika.com		oikeusministeri.fi						pahkasika.fi		paikasto.fi
per.fi	ps24.fi	raw.fi	san.fi					sanala.fi		sananen.fi
sanat.fi		sanomaa.com		sanomadigi.fi		sanomahouse.fi		sanomakirja.fi		sanomakonserni.fi
sanomakuvat.fi		sanomamags.fi		sanomamobi.fi		sanomanet.fi		sanomanetti.fi		sanomapark.fi
sanomatori.fi		sanomatv.fi		sanomisto.fi		sanonet.fi		shit.fi	summer.fi	suomenaani.fi
suomensanomat.fi		suomiaani.fi		suomisanomat.fi		sokrates.fi		tabbis.fi		tietosanomat.fi
tiistai.fi		torvalds.fi		totuudentorvi.fi		uaalto.fi	une.fi	uutisto.fi		vahtija.fi
valokuvasto.fi		vanhasuomi.fi		week.fi	venus.fi	viikko.fi		viikkonen.fi		viikkosanomat.fi blogi
viikkosanomat.fi lehti		wincapita.fi		vuosi.fi		vuosisanomat.fi				Lauantai 2011-05-28

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

	SMILE from MODERN TIMES
Lyric by JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS		Music by CHARLIE CHAPLIN
	Moderately, with great warmth

	SMILE, thou' your heart is aching, SMILE, even tho' it's breaking, When there are clouds in the sky, you'll get by, If you SMILE though your fear and sorrow, SMILE and maybe tomorrow, You'll see the sun come shining thru for you. Light up your face with gladness, Hide ev'ry trace of sadness. Alto' a tear may be ever so near, That's the time you must keep on trying, SMILE, what's the use of crying, You'll find that life is still worth while, If you'll just SMILE.		AIN', hymy voimat antaa. AIN', hymy taakat kantaa, harmaatkin pilvet puistat kun muistat hymy AIN' pois vie murheen, huolen, AIN', hymy ilon puolen tuo auringon paistelulle, sulle. Kasvoillesi onni suo. Suru aina murheet tuo, nyt ne peitä, kaikk' kyyneleet heitä. Nyt se on tehtävä, itku pois, AIN', hymy elämän tois. Taistele, muista sääntö vain, niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth	AIN' - HYMY	suomennos: pertti manninen, 1.0-versio, 17.05.01
	modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/hymy.htm

Lähde rentouttavalle kalastusreissulle Andamaninmerelle! Vietä päivä kalastaen, auringosta nauttien ja snorklaten. Vuonna 2009 valmistuneella Flying Finn -veneellä voi vetouistella laivan kokeneen miehistön avustuksella. Auringon palvojille riittää kansipaikkoja ja päiväunillekin voi torkahtaa ilmastoidussa hytissä. Merinäkymiä voi ihailla myös yläkannen varjon alla. Jos on onnea matkassa, voi matkalla nähdä vaikka delfiiniparven. Veneen taukopaikalla on uinti-, ja snorklausmahdollisuus, jolloin veden alla voi ihailla mereneläviä pienistä barrakudista merikilpikonniin. Veneeseen mahtuu 30 matkailijaa. Veneen pituus 19m, leveys 5m ja syvyys 2,7m. 400 hevosvoimaa. Keittiö, wc + suhku, ilmastointi. Matkan hintaan sisältyy kuljetukset, lounas ja juoma (vesi, virvoitusjuomat). Snorklausvälineet löytyvät veneeltä ja sisältyvät hintaan.    Yhteydenotot Midnight Sun- ravintoloihin tai sähköpostitse midnight.sun @janne.to   +668 132 68097 - Huom! Suomesta puhelut numeroon: 99533 668 132 68097 maksavat 6 centtiä/minuutti + mpm (tammikuun 2011 hinta, ei tekstiviestejä). www.thailand.fi     www.phuket.fi    www.patong.fi    www.flyingfinn.info     www.midnightsunrestaurant.info

 

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa".

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Asemakatu. Forum. Keskiviikkona 2008-11-12 klo 09:55.

Onnellista vuotta 2009!

BONNE ANNEE 2009 Heti vuoden vaihduttua ja tanssin alettua, klo 00.01 Ranskan aikaa, Suomen paukuttelun jo hiljalleen päättyessä. TV5MONDE EUROPE, Le plus grand cabaret. Kuva: Pertti Manninen torstaina 2009-01-01 klo 01.01. Sama vuosi sitten: Kuva.

Lue myös! Björn Wahlroos-story. Nettisanomien kirjoituksia 1999-   http://www.nettisanomat.com/2009/08/26/ etusivu.htm#nettisanomat20090818

Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan! Lue! "Tätä eri totuuksien kannattavuuden puntarointia helpottaa hyväksi koettu muistisääntö "jos etuus on todellista, totuus on edullista"." Bisquit Seppo Ahti tänään torstaina 2009-05-28 Ilta-Sanomissa. "Tosipaikan edessä".

Tuuli käy heidän ylitseen ... Kuva: Pertti Manninen

 

 

Sivun alkuun!

Nettisanomat/ Sanomanetti-sivustot. Kävijätilastot.
Päivittäiset eri kävijät. (Tarkistettu 2012-02-07).

Sivun alkuun!

Nettisanomat/Sanomanetti-sivuston kavennettuna ja osittain kuvat pienennettynä rinnakkaissivustona nettiin tiistaina 2012-04-17.